Köynnökset, puut, marjapensaat ja emäntä tarvitsivat tukea. |
.
Ostoslistat ovat hyödyllisiä. Ne auttavat muistamaan, mitä piti ostaa. Paitsi silloin, kun listan jättää lähtiessään pöydälle. Ei haittaa, onhan listalla vain kaksi asiaa. Ne nyt muistan vaikka unissani takaperin: pensasleikkuri ja jyrsijäverkkoa. Kaupassa herään ajatukseen, että pienille puille piti laittaa tukia. Ostan harjanvarsia ja tukinauhaa. Samalla kertaa nappaan mukaan puuttuneet kompostikehikot ja köynnöstuet. Juuttinarua tarvitaan aina. Kauniit seinäamppelit ovat tarjouksessa. Mitä olinkaan ostamassa? Niin, se oli se tukikehikko punaherukalle. Takakontti tulee täyteen. Olen kovin tyytyväinen itseeni – miten tehokas olenkaan, kun hoidan monta kärpästä samalla iskulla.Kotona isäntä alkaa merkitsevästi huokaillen purkaa vanhaa pensasleikkuria osiin. Kun se alkaa savuttaa, hän viimein tokaisee:
– Uskotko nyt ettei tästä tule enää kalua?
– En minä sillä. Meinasin vaan, että saat sitten valita. Että tulee valittua hyvä. Menemmekö huomenna ostamaan?
– Sitä verkkoa myös?
– Sitä myös. Niitä oli niin monenlaisia, että mistä niistä nyt tietää, mitä halusit.
– Taisit unohtaa?
– Muistin kuitenkin kotimatkalla.
– Tarkoitat pihassa?
– Noh...oikeastaan nyt, kun tässä tuli puheeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti