Kuura ja kukkia

Lammen pinta on jäätynyt. Perennat lammen ympäriltä on leikattu matalaksi. Kaikki muut puut ja pensaat ovat jo täysin paljaita, mutta riipparaita pitää sitkeästi kiinni viimeisistä lehdistään.

Komeamaksaruoho ei ole säikähtänyt pikkupakkasia ja kevyttä kuuraa. Se hehkuu yhä punaisena ja uhmaa sinnikkäästi pakkasukkoa.

Herttavuorenkilvet käpristävät kylmässä lehtensä rullalle. Tässä kohtaa aina mietin, kuinka se onnistuu selviämään talven yli vihreänä. Vaikka juuri nyt se näyttää kuolevalta kaalimaalta, niin keväällä se oikoo kohmeiset jäsenensä reippaana ja pirteänä pitkän talviunen jälkeen.

  
Lumi ei ole vielä tullut, mutta maassa on kuuraa ja lampi on jäässä. En ehtinyt saada kaikkia ruukuissa ja taimikasvatuslaatikoissa kasvaneita perennoja maahan. Hitaudesta sakotetaan. Nyt on myöhäistä. Jos talvi on leuto, ne saattavat selvitä, mutta paleltumiskuolema on melko todennäköinen. Peittelin niitä säkkikankailla, jotta pakkanen purisi ainakin hieman hellemmin. Toivon runsaslumista talvea, sillä eristävien kinosten alla ruukut ovat paremmassa turvassa.

Oi voi, osa sormustinkukista jäi istuttamatta maahan. En tiedä miten ne selviävät laatikossa talven yli. Istutuslapiokin oli jäänyt laatikon viereen muistuttamaan ja syyllistämään tekemättömästä työstä.

Kevätkaihonkukkia on kaksi tälläista laatikollista. En keskinyt niille paikkaa, joten ne saavat myös talvehtia laatikoissa.

Kylmä betoni ei ole paras talvetusalusta. Kannoin ruukuissa kasvaneet bellikset, mirrinmintut ja jättipoimulehdet laatoilta kuorikatteen päälle terijoensalavien alle ja peittelin ne säkkikankaalla.

Lupiiniruukku oli jäätynyt kiinni. Sujautin säkin sen ylle. Onneksi ruukku on korkea - eristävää multaa jää juurien ja kylmää hohkavan betonin väliin.