keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Työleiri

Huh, olipa päivä! Tänään on tehty koko perheen talkoovoimin monta keskeneräistä asiaa valmiiksi. Nyt on hyvä mieli. Vihdoin piha näyttää valmiilta, kun kasat ja rojut ja kottikärryt ja työkalut on kerätty ja olen ehtinyt vähän fiilistellä yksityiskohtienkin kanssa.

Juuri nyt monet perennat lopettelevat kukintaansa eivätkä seuraavat ole vielä aloittaneet. Lisäsin väriä puutarhaan esineasetelmilla. Pienellä vaivalla ikävän näköisiinkin paikkoihin saa eloa.

 
Tyttäremme siivosi leikkimökin ja keräsi loput punaherukat. Poikamme sai tehtäväkseen viimeistellä sen, minkä oli aloittanut.

Sen minkä rikkoo, saa sitten rikkoa kunnolla. Poikamme pisti hajoneet ruukut lekalla pieniksi palasiksi. Syntynyttä mursketta käytetään ruukkujen pohjilla salaojitukseen.

Murskeesta tuli hauska värisekoitus. Se kerättiin tyhjään taimikasvatuslaatikkoon odottamaan ensikesän ruukkuistutuksia.
  
Minä kitkin ja kanttasin kukkapenkit, istutin uuteen paikkaan loput kuunliljat, leikkasin matalaksi nukkapähkämön kukkavarret ja keräsin roskia ja risuja.

Sillävälin mieheni ja tyttäremme kavereineen tekivät puutarha-altaan pesun. Sitä oli lykätty, koska vesiliskojen ja sammakoiden haluttiin antaa lisääntyä rauhassa. Sammakot ovat jo nousseet altaasta, mutta vesiliskon poikaset olivat vielä aika pieniä. Osa kuoli, vaikka ne yritettiin mahdollisimman tarkoin seuloa talteen pohjamoskan seasta, mutta osa sentään pääsi ehjänä takaisin altaaseen. Toivomme, että ne eivät säikähdä puhdasta vettä.     

Likainen vesi pumpattiin letkulla kukkapenkeille.

pohjamudasta pelastettiin kymmenittäin pikkuruisia vesiliskon poikasia. Osa valitettavasti menehtyi operaatiossa.
Altaan vesi vaihdettiin kokonaan. Pohjalla on allassubstraattia.

  
Sitten jatkettiin orapihlaja-aidan alustan kitkemistä. Mieheni teki sitä jo eilen monta tuntia, mutta vielä vaan työtä riitti tällekin päivälle. Kun rikkaruohot oli viimein saatu pois, lisättiin juurille multaa. Mieheni haki sitä peräkärryllisen, josta myös kasvimaan laina maksettiin korkojen kera takaisin. Mullan päälle levitettiin kuorikatekerros juurille ja molemmin puolin aitaa. Menimme ihan sanattomiksi ja istuimme penkillä ihmettelemässä työn tulosta. Onko se oikeasti nyt viimeinkin tehty?

Aidan ja terijoensalavien alusta on kitketty ja mullattu tuoreella mullalla. Kuva on pihan puolelta.

Mullan jälkeen lisättiin kuorikate. Tältä oja näyttää nyt kadun puolelta. Kuten kuvasta näkyy, viherlannos iti lopulta, vaikka sitä epäilinkin. Sen sijaan maahumala on lähtenyt kasvuun vain osassa rinnettä.

Kun kuorikate oli levitetty ja penkki palautettu paikoilleen terijoensalavien väliin, iski vastustamaton halu koristella puutarhaa yksityiskohdilla, vaikka kello oli jo paljon. Tein pieniä asetelmia ympäri pihaa. Ne tekevät minut aina yhtä iloiseksi. Kuva on puutarhan puolelta.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti