 |
| Oho, mistäs te ilmestyitte? |
Moitin äitiäni siitä, miten hän oli SAATTANUT unohtaa istuttaneensa pensasmustikoita pihansa laidalle pensaiden taakse niin, että ei ollut huomannut niiden olemassaoloa vuosiin. Ne olivat kasvaneet suuriksi pensaiksi kaikessa hiljaisuudessa. Vannoin, että minä en ikinä voisi unohtaa jotakin kasvia tuolla tavoin.
Mutta nyt joudun syömään sanani. Löysin tänään ällistyksekseni suuren kukkapenkin takaosasta pöheikön, josta minulla ei ole mitään muistikuvaa. En muista milloin ja miten olen sen saanut ja kuinka kummassa se päätyi sinipallo-ohdakkeiden, malvojen ja tarhapiiskujen taakse puristukseen, josta sitä ei hevillä näe. Jokin tädyke se on, mutta mikä? Väri viittaisi rantatädykkeeseen, mutta koon puolesta se voisi olla tähkätädyke. Sen muistan, että olen jossain vaiheessa halunnut virginiantädykkeitä, mutta en löytänyt niitä mistään. Vai löysinkö sittenkin? Kukat ovat vasta kehittymässä. Nyt odotan jännityksellä, millainen kukka on täysikasvuisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti