Vietimme rentouttavan viikonlopun ystävien mökillä Saimaan rannalla. Savusaunan ja mäen harjalla kohoavan satavuotiaan talon välissä kasvaa kaunis luonnonniitty. Pihapiirissä on vielä joitakin vanhoja perennoja ja komea suviruusuryhmä, mutta niiden kuvaaminen ei tosi esiin paikan henkeä. Tässä paikassa herkistyy enemmän luonnon yksinkertaisen kauneuden äärellä.
 |
| Vanha viholliseni vuohenputki ja minä teimme sovinnon. Miten voisin enää vihata tätä kasvia sen jälkeen, kun olen nähnyt sen kukkivan valtavana valkoisena pilvenä talon seinustalla. |
 |
| Näkymä riippukeinusta. Rannassa kasvaa tiheä ja kaunis heinikko. Se huojui rauhoittavasti vaimeassa tuulessa. |
 |
| Ruohosipulin kukka ojentautui minua kohden kuin sanoen: en ole ruusu enkä pioni, mutta olen olemassa, huomaa minut! |
 |
| Mitä hellepäivänä Saimaalla tehdään? Norpat saivat seuraa aamusta iltaan. |
 |
| Niityn paras kukinta-aika oli jo ohi, mutta muutamat päivänkakkarat, harakankellot, puna-ailakit ja niittyleinikit jaksoivat vielä ojennella päitään kohti pilvetöntä taivasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti