Olisinpa aloittanut bloggaamisen tammikuussa. Silloin tulevat siemenluettelot, ja minun puutarhakauteni alkaa. Perhe huomaan sen siitä, että maitotölkkejä ei saa enää litistää pahvinkeräykseen, sillä kerään ne talteen taimikasvatusta varten. Pian tämän jälkeen kaikki ikkunoiden läheisyydessä sijaitsevat pinnat alkavat täyttyä purkeista ja laatikoista. Perhe syö aamiaista multasäkkien kanssa samassa pöydässä. Puutarhakirjat kasautuvat sohvan kulmalle. Minä hautaudun iltaisin viltin alle lukemaan ja kirjoittamaan suunnitelmia. Mustaan muistikirjaan ei kukaan muu saa koskea!
Toukokuussa helpottaa. Pitkiksi venyneet kurpitsan ja krassin taimet siirtyvät kattoikkunoiden alta vilpolaan. Lapset löytävät taas tilaa hammasmukeilleen ja isäntä partakoneelleen yläkerran vessan pöydältä. Taimia karaistaan kylmäkuistilla kuukauden päivät.
Nyt on kesäkuun alku. Taimet ovat muuttaneet ulos. Piha ja terassit on siivottu talven jäljiltä, kesäkukat on istutettu, kasvimaalla ensimmäiset asukkaat nostelevat päitään. Istuin aamulla ikkunassa katselemassa tuulta ja sadetta ja mietin, että ulos ei viitsi mennä. Joko olisi aika perustaa blogi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti