sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Ei ihan niin kuin Strömsössä

Yksinkertainen asia voi joskus mutkistua...

  
Nyt pännii. Tänä viikonloppuna ei ole oikein mikään sujunut. Murjotuksen syyt:

1) Multa ja perunat
Plantagen ehti mennä eilen kiinni, kun Bauhausissa venähti. Jäin ilman Biolanin mustaa puutarhamultaa -  Bauhausista ei sitä tähän aikaan vuodesta löytynyt. Ehkä ei olisi löytynyt Plantagenistakaan, mutta olisin silti halunnut varmistua asiasta. Aivan erityisesti asia ärsytti, kun tiesin, että meillä on sitä jossain kotona vajaa säkillinen. Etsin kaikki paikat, mutta en vaan löytänyt. Arvelin, että se on jossain lumen alla ja luovutin. Olisin halunnut nimenomaisesti sitä oikeaa kunnollista PUUTARHAmultaa, jossa kasvit viihtyvät koko kesän, koska jääkaapissa oli perunoita, jotka olivat kasvattaneet ituja. Ajattelin laittaa niitä ruukkuihin kasvamaan niin kuin olen aikaisempinakin vuosina tehnyt. Mutta peruna tarvitsee kunnollista lannoitettua multaa eikä mitään heppoista taimimultaa tai huonekasvimultaa, joita juuri nyt joka paikassa myydään. Etsinnän tuloksena löysin aitasta säkillisen Kekkilän kukkamultaa, joka ei kyllä ole perunalle tarkoitettua, mutta kun ei sille muutakaan käyttöä ollut, niin kippasin säkin sisällön kahteen suureen ruukkuun ja laitoin kumpaankin kaksi itänyttä perunaa. (Tuskinpa niistä mitään tulee, mutta eipä se mitään ottanut jos ei annakaan.)

2) Laatat
Sitten menin etsimään vanhoja remontissa yli jääneitä laattoja varastosta. Ajattelin käyttää niitä puutarhakoristeiden betonivaluissa laattamosaiikkeina. Luulin tietäväni täsmälleen, missä ne ovat. Etsin tunnin, en löytänyt. Sen sijaan löysin pojan jäljiltä karmean sotkun pyörävaraston vintiltä. Ja tietysti sen Biolanin säkin - kun perunat olivat jo väärässä mullassa. Menin sisään ja sanoin miehelle, että laattojen täytyy olla hänen pajallaan (parin kilometrin päässä), kun niitä ei löydy kellarista, pyörävarastosta, aitasta eikä puuvajasta. Mies meni ulos ja tuli viiden minuutin kuluttua sisään. Hän oli löytänyt laatat. Ne olivat aitassa ihan siinä näkyvillä, kun olisi vain eteensä katsonut... Juuri tämän takia olen järjestyksen ihminen - en kertakaikkiaan löydä mitään, jos tavarat eivät ole siellä, missä niiden pitäisi (minun logiikkaani mukaan) olla.

3) Betoni
Tämä kirvelee. Olin odottanut betonivalua kuin lapsi tikkaria karkkikaupan ovella. Olin valmistellut kaiken etukäteen jo eilen, ostanut tarvikkeet ja etsinyt muotit. Fiilistellyt, miten mahtavaa siitä sitten tuleekaan. Laattojen löytymisen jälkeen ajoin miehen pajalle ja kannoin selkä vääränä painavat säkit ja tarvikkeet sisään, vaihdoin työvaatteet niskaan ja aloin hommiin. Sitten huomasin, että puuttuu sitä ja tätä ja tuota. Että en sittenkään ollut muistanut ostaa kaikkea mitä piti, ja olin vielä jättänyt osan tarvikkeista kotiin. Ei auttanut, keskeneräinen työ jäi niille sijoilleen pajan lattialle. Miksei Strömsössä käy koskaan niin?

Inhoan sitä, kun työ jää kesken. Harmittaa, kun en tiedä milloin ehdin jatkaa. Vapaa-aika on nykyään niin kortilla. Sentään sain purkaa turhautumista vanhoihin laattoihin. On mosaiikit sitten seuraavaa yrittämää varten valmiina.

4 kommenttia:

  1. Ha, olipa kiva kun löysin tämän blogisi! Sait innokkaan uuden seuraajan. Oikein mukavalta ja kiinnostavalta vaikuttaa!

    VastaaPoista
  2. Siksi että Strömssössä vilisee kamerakuvan ulkopuolella kaiken maailman statisteja, ja jos noin sattuisi käymään, niin eikun kuvattaisiin uudestaan. Näin mä ainakin uskon. :) Sama kuin Jamie Oliverin 'rento ja helppo' ruuanlaitto. Tsemiä, hiljaa hyvä tulee! Tiedän kyllä tunteen, kun kaikki mikä jää kesken tuntuu jäävän siihen tilaan ikuisesti ajanpuutteen vuoksi...

    VastaaPoista
  3. Iiris on varmaan oikeassa siitä, miksi kaikki onnistuu Strömsössä...
    Luulen, että pottusi kyllä kasvavat.
    Kiva, että ekyin tänne. Jään saman tien lukijaksi, täällä vierähti pitkä tovi, kun pläräsin vanhemmatkin postauksesi - tykkään=D

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa vaan kaikki uudet lukijat! Käynpä "tonkimassa" teidänkin blogeja, kun ennätän... On mukavaa löytää samanhenkisiä ihmisiä.

    VastaaPoista