lauantai 25. helmikuuta 2012

Mitä olisi elämä ilman puutarhakirjoja?

Kirjat ovat minulle tärkeitä. Ihan niin kuin lehdetkin. Jotkut naiset ostelevat kenkiä tai käsilaukkuja - tämä on minun paheeni. Koska olen taidealalla, mikä tahansa käsillä tekemistä käsittelevä kirja huovuttamisesta keramiikkaan kiinnostaa ihan jo ammatin puolesta. Eniten minulla on kuitenkin puutarhakirjoja (kaikki eivät ole kuvassa). Jokaisen olen lukenut moneen kertaan. Ne ovat täynnä kahvitahroja, rispaantuneita kulmia, multaisten sormien jättämiä likaläikkiä ja muita kumppanuuden jälkiä. Ne pääsevät harvoin kirjahyllyyn, sillä aina on jokin projektipino, missä ne makaavat (muka) väliaikaisesti.


 
Veljeni katseli kerran korkeaa kirjapinoa sohvamme kulmalla ja huokaisi: "Kuinka monta puutarhakirjaa oikein tarvitset?" Minusta kysymys oli nurinkurisesti aseteltu. Kirjoja ei näet voi olla koskaan tarpeeksi eikä milloinkaan liikaa. Minulla on pelkästään puutarha- ja pihasuunnittelu/nikkarointi kirjoja pari-kolmekymmentä (en ole laskenut). Oma lukunsa ovat erilaiset askartelu-, taide-, käsityö- ja sisustuskirjat. Rakasta kauniita kirjoja. Olen valmis maksamaan kauniisti toteutetusta kirjasta järjettömiä summia, jos esteettinen helmi osuu käteen kirjakaupassa. Perhekin tietää jo, että jos minut päästää kirjakauppaan, ei käynti ei ole koskaan pikainen. Enkä yleensä tule sieltä ulos tyhjin käsin. Mutta kirjoja saa myös halvemmalla - kannattaa hyödyntää alennusmyynnit, tonkia alimmat hyllyt kirjakaupassa ja käydä kirpputoreilla. Käytän paljon myös kirjastoa, mutta kauneimmat kirjat haluan omistaa. Ensisijaisesti luen kirjoja rentoutuakseni ja viihdyttäkseni itseäni. Uni tulee paremmin pienen "iltasadun" jälkeen. Kirjoja lukemalla voi upota unelmiin, inspiroitua ja innostua - ja tietysti saada arvokasta tietoa ja oppia uutta.

Tällä kertaa innostuksen laukaisi kuvassa etualalla oleva betoni-harrastuskirja. Ostin sen muistaakseni kirjamessuilta jokunen vuosi sitten. Haalin tarvikkeitakin, mutta siihen se sitten jäi. Innostus laimeni ja kirja unohtui. Mutta nyt olen laatinut listan ja suunnitelmat: Omatekoisten ruukkujen ja pihakoristeiden valaminen alkaa tänään. Tuloksista saatte lukea myöhemmin. Kuvaan vaiheet, niin ehkä aloittelijan erehdyksistä on sitten muillekin iloa.

2 kommenttia:

  1. Hauska huomata, että sama 'tauti' vaivaa muitakin kuin minua!

    Miten olisi 'perjantaikirja'? Klassisen perjantaipullon lisäksi kuulin nimittäin hiljakkoin termin 'perjantaipaita' ...

    Kuvassasi näkyy monen tutun kirjan selusta eli löytyvät myös omasta hyllystäni, tai projektipinosta ;)

    VastaaPoista
  2. Arvaan, että tämän taudin kantajia on paljon. :)


    Loistava termi tuo perjantaikirja! Se rentouttaa ja auttaa vapautumaan viikon paineista - toimii samalla tavalla kuin pullo, mutta terveellisemmin ja hyödyllisemmin.

    Nautitaan projektipinoista ja unelmoidaan suuria!

    VastaaPoista