 |
| Napsin kesällä muutaman ukkolaukan kukkavarren maljakkoon talventörröttäjäksi. |
Selän poteminen alkaa olla rankempaa henkisesti kuin fyysisesti. Neljä päivää mennyt, ja yhä saa varoa nostelemista ja kumartelua. Pihalla sorakasa tuijottaa syyllistävästi. Kaikkialle tunkeutuvat koivunsiemenet ärsyttävät. Kesäkukissa ja perennapenkeissä riittäisi siistittävää. Turhauttaa, kun ei voi tehdä mitään. Uusi kamera sentään lohduttaa. Kuvat puhunevat enemmän kuin sanat.
 |
| Keräsin ukkolaukat kukinnan päätyttyä, kun terälehdet olivat pudonneet ja siemenkodat alkoivat kehittyä. Ne ovat kuivuneet hiljalleen maljakoissa ja muuttuneet ruskeiksi. Juuri nyt siemenkodat poksahtelevat auki ja siemenet karisevat lattialle. Ei se mitään, imuri on keksitty. |
 |
| Kukintansa ehtoopuolelle kääntynyt President-kärhö huojuttaa jo pieniä pölyhuiskujaan. Pidän niiden luomasta surumielisestä tunnelmasta. |
 |
| Varjoliljan kukkavarret kuuluvat jokavuotiseen talviasetelmaan ikkunalaudalla. Ne muistuttavat riipaisevalla tavalla kesän katoavaisuudesta. Samalla ne kuitenkin tuovat toivoa, kesä tulee taas vuoden kuluttua. |
Toivottavasti selkäsi on jo parempi, usko vaan, tiedän tunteen. Kesällä meni ensin selkä ja sitten teloin peukalon lastoituskuntoon.. Se on kauheaa, kun työt on silmissä eikä voi mitään tehdä!
VastaaPoistaKauniita kuvia olet ottanut;)
Kauniita kuvia!
VastaaPoistaSelkä piti minua "aisoissa" kaksi viikkoa, mutta nyt olen taas entisessä vedossa. Soraprojektikin on tehty siihen pisteeseen, kuin tähän hätään voi. Sora loppui kesken, ja sitä pitäisi tilata lisää.
VastaaPoista